Kuusitoista herrasmiestä kokoontui maaliskuussa 1923 kokoukseen Kuopion Seurahuoneelle. Heidän tavoitteenaan oli perustaa Kuopioon jalkapalloseura. Valmistava kokous pidettiin 7.3. Varatuomari Lauri Backman toimi kokouksen puheenjohtajana ja luutnantti Väinö Miettinen sihteerinä. Muut osallistujat olivat Tuomo Heikura, Sulo Honka, O.Kauhanen, Kalle Laakkonen, N.Luukkonen, Mikko Miettinen, Artturi Niemi, Ilmari Pohjanpalo, Yrjö Pykäläinen, Ali Rautakorpi, A.Roos, Veikko Snellman (Savojärvi), Niilo Solmu ja E.Toivanen.

 

Seuran perustamiskokous pidettiin 16.3. Paikalla oli 25 henkilöä, joista varatuomari Lauri Backman valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Konttoristi Aarne Hirvonen toimi sihteerinä. Seuran ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi, varapuheenjohtajaksi Kalle Laakkonen, sihteeriksi Aarne Hirvonen sekä muiksi jäseniksi Lauri Backman, O.Kauhanen, Artturi Niemi ja Ilmari Pohjanpalo. Seuran nimeksi tuli Kuopion Palloseura (KPS) ja seura hyväksyttiin SPL:n jäseneksi 28.6.1923.

 

 

Kuopion Palloseuran toiminta-alueeksi kaavailtiin alusta alkaen ensisijaisesti jalkapalloa, vaikka muitakin palloilulajeja suunniteltiin sisällytettäväksi seuran toimintaan. Perustavassa kokouksessa valittiin erikseen jalkapallo-, pesäpallo-, verkkopallo- ja jääpallojaosto. Alkuvuosina KuPS pelasi jalkapallossa enimmäkseen ystävyysotteluita Kuopion ja lähikaupunkien seuroja vastaan. KuPS menestyi näissä kamppailuissa hyvin. Kuopion jalkapalloilu teki selvän läpimurron kesällä 1930. Tätä kuvaa hyvin lehdistön kirjoittelu: "Nyt ottelun jälkeen voimme todeta, että kuopiolainen palloilu elää nyt voimakasta nousukauttaan".

 

 

Vuonna 1935 päätettiin muuttaa seuran peliasua. KuPS oli pelannut siihen saakka musta-vihreissä raitapaidoissa ja valkoisissa housuissa. Eri värivaihtoehtojen jälkeen päädyttiin Savon väreihin: keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Myös seuran käyttämä nimilyhenne muuttui KPS:sta nykyiseen muotoonsa KuPS. KuPS pelasi mestaruussarjassa 1948, muttei pystynyt säilyttämään sarjapaikkaansa ja putosi Suomensarjaan. Silti saman vuoden syksyllä KuPS kukisti viimeisessä ottelussa TPV:n ja nousi takaisin mestaruussarjaan kaudeksi 1949.

 

 

Keväällä 1954 oli ensimmäistä kertaa kaksi kuopiolaista joukkuetta mestaruussarjassa: KuPS ja KPT. Vuosi 1956 oli menestys KuPS:lle: edustusjoukkue voitti kultaa ja A-nuoret hopeaa. Menestyksen vuosikymmen päättyi neljänteen sijaan. Osa vanhoista mestareista lopetteli ja nuoria kokeiltiin joukkueeseen. Jo 1960 lehdet kirjoittelivat: "KuPS matkalla Suomensarjaan? KuPS pelastautumassa?" KuPS palasi sarjan huipulle 1964. Sarjapelit kulkivat hyvin, vaikka maalinteossa olikin vaikeuksia. KuPS saavutti hopeaa 1964 ja voitti kolmannen Suomen mestaruutensa 1966. KuPS voitti legendaarisella 1970-luvulla kaksi Suomen mestaruutta (1974 ja 1976) sekä saavutti kolme hopeaa. KuPS voitti vielä Suomen cupin 1968 ja 1989.

 

 

KuPS on yksi Suomen menestyksekkäimpiä jalkapalloseuroja. 56 kautta pääsarjassa, viisi mestaruutta, yhdeksän hopeaa ja yksi pronssi oikeuttavat kaikkien aikojen maratontaulukossa neljänteen sijaan. KuPS on pelannut 44 peräkkäistä kautta pääsarjassa (1949-92). Tämä oli pitkään ennätys suomalaisessa jalkapallossa, HJK otti ennätyksen haltuunsa 2008 pelattuaan 45:nnen peräkkäisen pääsarjakautensa. Kausi 2013 on kuopiolaisseuran 57:s sarjakausi valtakunnan pääsarjassa.